Kävin tapaamassa vanhoja ja uusia toimistoja Tukholmassa. Uusissa toimistoissa työskenteli kokeneita ammattilaisia. Yksi kuuluu kansainväliseen ketjuun, yksi nojaa vahvaan luovuuteen digikanavissa, yksi on selvästi sitä, mistä meillä puhutaan palvelumuotoilutoimistona, yksi uskoo lujasti markkinointiviestinnän ja viestinnän liittoon. Volontaire oli tehnyt konseptin ja kampanjan Swedish Institute -organisaatiolle ja Visit Swedenille Ruotsin nostamiseksi (jälleen) maailman kartalle. Teemaksi oli valittu progressiveness, edistyksellisyys. Ruotsissa on syntynyt Spotify, Skype, Ikea, H&M, kaikenlainen vapaamielisyys ja demokratiakin on ruotsalaista perua…Toimiston johtopäätöksenä oli, että Ruotsin mielikuvaa ei voida luoda, vaan se pitää autenttisesti kokea. Ruotsalaisten käsiin annettiin ensimmäistä kertaa organisaatioiden oma virallinen twitterkanava @Sweden. Kansalainen kertoo viikottain omasta Ruotsistaan. Kampanja on ollut menestys, seuraajia on tullut 120 maasta, ansaitun median arvo on ollut noin 40 miljoonaa dollaria. Kyseiset organisaatiot eivät aiemmin tehneet yhteistyötä, vaan hoitivat Ruotsi-kuvan rakentamista kumpikin omin voimin. Keskittäminen kannatti ja rohkea konsepti oli Ruotsille investointi.
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoi Talouselämän haastattelussa elokuussa http://www.talouselama.fi/uutiset/aallon+rehtori+tuula+teeri+opintoraha+on+luksusta/a2200029 , että Suomessa täytyy panostaa johtamisen, prosessien ja kansainvälisen markkinoinnin opiskeluun. Mitä osaamista markkinointitoimistojen tekijöiltä odotetaan? Merkittävää arvoa asiakkaalle tuo edelleen usein strategiksi kutsuttu osaaja, joka näkee kokonaisuuden, tunnistaa oleellisen haasteen ja sen, miten siihen voidaan markkinoinnin keinoin vaikuttaa. On tosin yhä vaikeampaa olla erinomainen strategi, koska pitää jatkuvasti jaksaa kehittyä. Kanavaymmärrystä täytyy olla joka toimistolla. Asiakkaat tulevat käyttämään toimistoja erityisesti tuotekehitykseen. Asiakkaat haluavat tehostaa prosessejaan, automatisoida toimintoja. Tarvitaan kärsivällistä paneutumista, neuvottelutaitoja, pedagogisia taitoja, teknologian osaamista, digitaalisen ekosysteemin ymmärtämistä innovatiivisella tavalla ja erityisesti tuon ymmärryksen soveltamista käytäntöön. Vähän jopa nerokkuutta.
Tärkeintä toimistojen tulevaisuudelle kuitenkin on, että niitä ei johdeta sivutoimisesti, kun ehditään, vaan ammattitaitoisesti toimiston osaamista, asiakasarvoa ja kannattavuutta kehittäen.
